Skip to content

Sadepäivän kantarellikeitto

heinäkuu 15, 2012

Kesäloma ja heinäkuun sateinen sunnuntai Suomessa. Kasvimaalta saa juuri ja juuri salaattia, kasvihuoneesta löytyy kypsiä kurkkuja, mutta tomaatitkin antavat vielä enimmäkseen odottaa itseään. Juuri sopiva hetki kurkistaa pakkaseen ja ottaa esille edellisen kesän makuja. Kanttarelleja ja pinaattia. Niistähän keitto syntyy!

Kantarelli-pinaattikeitto (2-3 hengelle)

1 sipuli

1 dl pakastettua pinaattia

1 dl kanttarelleja, pakkasesta nekin

2 dl kermaa

1 l vettä

Voita kuullottamiseen

Suolaa, valkopippuria, lipstikkaa

Silppua sipuli ja kuullota pehmeäksi voissa kattilan pohjalla. Heitä kantarellit mukaan sipulin seuraksi ja freesaa, kunnes neste on haihtunut. Lisää vielä pinaatit ja pyörittele niitäkin voissa niin, että imevät mukaan herkullisia makuja.

Kaada vedenkeittimestä kuuma vesi kattilaan, lisää suola, ropsaus kuivattua lipstikkaa ja pyöräytä valkopippuria myllystä. Anna kiehua muutama minuutti. Lopuksi lorauta mukaan purkillinen kermaa. Suurusta.

Tarjoile keitettyjen kananmunien, ruisleivän ja piimän kanssa. Nauti rakkaiden ihmisten seurassa!

Mainokset

Frappéa kansalle

Touko 30, 2012

On taas Frappé-aika. Siis sen usein muovitörpössä olevan juoman (josta pilli pilkistää), joka on jokaisen taksikuskin ja handymanin kourassa.

Kreikassa frappé on Ouzon rinnalla todellinen kansallisjuoma. Lennä Kreikkaan, nojaa kadunkulmaan ja laske, montako frappéa kulkee kymmenessä minuutissa ohitsesi. Montako näet läheisellä terassilla?

Meidän kotiterassilla oli tänään yksi perusfrappe. Sen ohje on yksinkertainen.

Jääkahvi eli frappé (yksi annos)

0,75 dl kylmää vettä

2 tl murukahvia (siis muruja)

2 tl sokeria (näin frappésta tulee keskimakea eli metrio)

Kunnon loraus kondensoitua maitoa

Jääkuutioita

Ota esille kiva kesäinen lasi. Laita pohjalle kylmä vesi ja haluttaessa sokeri. Lisää murukahvi. Vaahdota hyvin!

Kopsauta mukaan jääkuutiot ja lorauta kondensoitu maito päälle. Sitten pilli pystyyn lasiin ja terassille auringosta nauttimaan! Skål!

Yksinkertaisia asioita

huhtikuu 29, 2012

Usein parhaat asiat ovat hyvin yksinkertaisia. Niin kuin tuoreet, vihreät pavut tomaattikastikkeessa (φασολάκια φρέσκα).

Ilonaiheetkin ovat usein tosi yksinkertaisia. Tuo kuvassa näkyvä, muutaman euron maksanut puuvillapöytäliina sykähdyttää joka kerta, kun astun keittiöön. Mikäköhän siinä niin sykähdyttää? Jotakin kotoista ja kaunista siinä on.

Vihreät pavut tomaattikastikkeessa (2-4 suursyömärille)

Oliiviöljyä kuullottamiseen

1 sipuli

2-3 valkosipulinkynttä

600 g tuoreita, vihreitä papuja

600 g tomaatteja

Suolaa ja pippuria

2-3 rkl lehtipersiljaa

Koristeluun: Fetalastuja

Kokille: Kylmää valkoviiniä

Kaada lasiin kylmää valkoviiniä. Tämä on kesäruoka! Papujen puhdistaminenkin sujuu iloisemmin.

Puhdista ja huuhtele pavut. Jos pavut ovat ihan ylipitkiä, leikkaa ne poikki. Leikkaa sipuli ohuiksi renkaiksi. Paloittele valkosipulinkynnet.

Pese ja kuutioi tomaatit. Ota kattila esille.

Kuullota sipuli oliiviöljyssä kauniin läpikuultavaksi. Lisää paloiteltu valkosipuli. Kun ihana valkosipulin tuoksu täyttää nenäsi, lisää pavut ja kuutioidut tomaatit. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada itsellesi lisää valkoviiniä.

Hauduta hiljaisella tulella 20-30 minuuttia, kunnes pavut ovat melkein kypsiä. Tarkkaile keitostasi ja jos seos tuntuu liian kuivalta, kaada sekaan kuumaa vettä. Lisää sitten paloiteltu persilja, ja anna kiehua vielä muutama minuutti.

Jos jääkaapistasi löytyy fetaa, leikkaa siitä lastuja jokaisen annoksen päälle. Muutkin juustot sopivat tämän herkun viereen, jos ruokavaliosi sallii eläintuotteiden syömisen.

PS. Useimmissa ohjeissa tähän ruokaan lisätään valkospipulin jälkeen pari perunaa paloiteltuna, mutta itse olen aina tehnyt sen ilman. Tällä kerralla en laittanut mukaan edes persiljaa enkä fetalastuja. Yksinkertainen on kaunista!

Kevättä ja kakkua

huhtikuu 25, 2012

Kevät tuli. Suomalaisittain kesä. Syreenit kukkii ja Glyfadassa ihmiset ovat rannalla. Sunnuntaina liotin varpaitani meressä Nea Makrissa, mutta kylmää oli vesi. Parempi  vielä häärätä keittiön puolella ja leipoa suussasulavaa saksanpähkinäkakkua (καρυδόπιτα) tulevia kuumia rantakelejä varten. Voi sitten myöhemmin mutustaa meren äärellä tätä herkkua ja hörpätä frappea päälle.

Tämäkään leipomus ei ole mikään kuiva kakku. Kreikassa mitkään kakut tai ylipäätänsä ruoat eivät ole kuivia. Kakkujen ja pikkuleipien osalta märkyys varmistetaan usein itse tehdyllä siirapilla – tähänkin sellaista laitettiin. Mmmmmm.

Saksanpähkinäneliöt eli karithopita

150 g (suolatonta) voita

1,25 dl hienoa sokeria

4 munaa, valkuaiset ja keltuaiset eroteltuna

4 rkl brandya (paitsi että laitoin taas sitä Cointreauta)

1/2 tl kanelia

300 g saksanpähkinöitä (oli vain 200 g, loput otin hasselpähkinäpussista)

2,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

Suolaa

Siirappiin:

3 dl vettä

3 dl hienoa sokeria

2 rkl brandya (miksikäs ei enemmänkin)

2-3 suikaletta appelsiinikuorta (ja näitä myös voisi lisätä anteliaammin)

2 kanelitankoa

Tee ensin esivalmistelut: Lämmitä uuni 190 asteeseen. Voitele noin 35 x 25 cm uunivuoka. Sekoita jauhot ja leivinjauhe omaan kulhoon. Jauha saksanpähkinät rouheeksi. Erottele munankeltuaiset ja laita valkuaiset kulhoon, jossa voit vaahdottaa ne.

Vaahdota voi pehmeäksi. Lisää sitten sokeri ja vatkaa hyvin niin, että seos on ilmavaa.

Lisää voi-sokerivaahtoon munankeltuaiset  yksi kerrallaan. Vatkaa. Lisää brandy, kaneli ja pähkinärouhe ja sekoita puuhaarukalla.

Ripsauta munanvalkuaisiin hyppysellinen suolaa ja vispaa kovaksi vaahdoksi.

Lusikoi seokseen varovasti vuorotellen valkuaisvaahtoa ja jauhoseosta. Sekoita.

Levitä taikina voideltuun uunivuokaan ja paista 40 minuuttia tai niin kauan, että kakku on kauniin kullanruskea eikä tartu tikkuun. Ota kakku uunista ja anna sen levätä.

Kakun huilatessa tee siirappi: Lämmitä sokeri ja vesi pienessä kattilassa, kunnes sokeri on liennut. Kiehauta, laske lämpötilaa ja lisää mukaan brandy, kanelitangot ja appelsiininkuoret. Anna hautua 10 minuuttia.

Lopuksi leikkaa kakku vuoassaan vinoneliöiksi ja kaada siirappi päälle. Anna kakun ja siirapin tekeytyä ja tutustua toisiinsa puolisen tuntia.

Rena Salaman, olet guruni. Renan kirjasta oli tämäkin ohje. Siitä kirjasta lisää myöhemmin.

Yksinäinen lemonada

maaliskuu 26, 2012

Lemonada, siinä vasta juoma. Jos olet aikuinen, lemonada tehdään, jos on ylensyöty ja jopas helpottaa. Jos olet lapsi, se on se terveellinen vaihtoehto kaupan limpparin sijaan.

Mutta jollakin tapaa lemonada on aika yksinäinen ruokalaji. Ruoan päälle se nautitaan vasta myöhemmin, kun ensin on rouskutettu hedelmät, kulautettu kahvit, mussutettu makeat, noustu pöydästä ja siirrytty telkun ääreen. Ei sen kanssa oikein sovi mikään makeakaan.

Lemonada on yksi syy, miksi sitruunoita pitää aina olla keittiössä saatavilla. Istutimme sitä varten sitruunapuunkin, mutta kahden vuoden jälkeenkään niitä sitruunoita ei ole vielä näkynyt, kukkia vain. Nekin ovat kauniita.

Lasillinen lemonadaa

Yhden sitruunan mehu (sitruunasta riippuen, voi riittää puolikaskin, tai mennä useampi)

n. 2 dl vettä

Lusikankärjellinen ruokasoodaa

Sokeria (haluttaessa)

Purista sitruunasta mehu ja kaada se lasin pohjalle. Lisää vesi ja vielä sokerikin, mikäli sitruuna pistää naamasi helposti ruttuun.

Lisää sooda, sekoita reippaasti muutama sekunti ja ihaile, miten kauniisti vaahto muotoutuu! Sitten pyyhi talouspaperilla lasin reunat, kun juoma kuitenkin kuohuu yli.

Rakas painekattila

maaliskuu 23, 2012

Olin epäileväinen sinun suhteesi. En uskonut, että voisit olla niin hyvä ja tarpeellinen. Ajattelin, että kunnon kokit eivät pyöräytä ruokia, joiden kuuluu muhia hellalla tuntikausia, puolessa tunnissa. Olin sitä mieltä, että sinuun turvautuvat ruoanlaittajat ovat melkeinpä huijareita!

Mutta osoitit jälleen kerran tarpeellisuutesi, kun himoitsin hieman erilaista spetsofaita, mutta unohdin liottaa papuja yötä myöden. Luotin kuitenkin apuusi. Liotin papuja vain kaksi tuntia ja sitten otin Sinut hellalle, rakas painekattila.

Keittomaisempi spetsofai valkopavuilla (todelle monelle)

300 g papuja (valkoisia, tai mustasilmäisiä, tai maun mukaan)

Muutama paprika paloiteltuna, mieluiten vihreitä

Muutama porkkana

Muutama sata grammaa lihaisia makkaroita pilkottuna

400 g tomaattimurskaa (purkillinen)

500 g paseerattua tomaattia (tölkillinen)

Kuumaa vettä tarvittaessa

Suolaa, pippuria ja oreganoa sekä sileälehtistä persiljaa.

Oliiviöljyä paistamiseen.

Liota papuja yön yli, tai jos sinulla on painekattila, pari tuntia.

Pilko paprikat, porkkanat ja maalaismakkarat.

Ota (paine)kattila esille, lisää paseerattu tomaatti sekä tomaattimurska ja pavut sekä oreganoa tai muuta yrttiä maun mukaan. Keitä niin kauan, että pavut ovat melkein kypsiä. Mikäli seos tuntuu liian paksulta, lisää kuumaa vettä.

Sillä aikaa kun pavut kiehuvat, liikuttele paistinpannulla oliiviöljyssä porkkanaviipaleet ja paprikalohkot melkein kypsiksi. Nostele kasvikset pois pannulta, ja ruskista makkaraviipaleet.

Lisää porkkanat, paprikat ja makkarat (paine)kattilaan, lisää suola ja pippuri ja sileälehtinen persilja ja keitä keitos kypsäksi.

Tarjoile keittolautasilta vaikka soodaleivän kanssa!

Kippis, Pyhä Patrik!

maaliskuu 16, 2012

Pyhän Patrikin päivä on se keväinen päivä, jolloin koko maailman ekspatriaatit menevät paikalliseen irlantilaispubiin juomaan olutta, syömään hyvin ja pitämään hauskaa. Kansallisuudella ei ole väliä, tämä on kansainvälinen pubipäivä!

No, oikeasti päivä on tietenkin uskonnollinen juhla ja kansallinen vapaapäivä Irlannissa.

Me vanhat, jotka emme välitä keskikaupungin (ei löydy parkkipaikkaa) savuisien juottoloiden (täytyy hetiperään pestä tukka) iloisista pirskeistä (pitäisi valvoa ainakin yhteen), voimme juhlistaa tätä iloista maaliskuun 17. päivää vaikka leipomalla irlantilaista soodaleipää.

Sooda on näppärä aine, koska sitä on aina keittiön kaapissa. Lisäksi se ei kuivu jääkaapissa tai häviä pakastimen syvyyksiin niin kuin hiiva. Ja jollakin tapaa siinä on enemmän syvyyttä kuin tylsässä leivinjauheessa. Eihän kukaan esimerkiksi nostata pizzataikinaa leivinjauheella!

Irlannissa tätä leipää leivottiin, jos maito oli päässyt menemään happamaksi. Nyt sitä kannattaa leipoa, koska se on helppoa ja hauskaa!

Irlantilainen soodaleipä

350 g jauhoja (itsellä oli tähän hätään vain valkoisia, oikeasti pitäisi olla varmaan vähän karkeampaa jauhomeininkiä!)

1/2 tl suolaa

1/2 tl soodaa

n. 3 dl piimää

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Yhdistä jauhot, suola ja sooda isossa kulhossa. Tee keskelle reikä ja lisää siihen piimä. Vaivaa jauhot ja piimä yhteen, aivan pienen hetken. Älä nostata.

Muotoile taikinasta limppu, laita pellille, leikkaa veitsellä risti päälle ja sujauta uuniin! Internetin mukaan sinulla 30 minuutin päästä sinulla on ihana, lämmin herkku, jota voit pistellä voin ja hillon kanssa – itse huomasin vasta jälkikäteen, että puoli tuntia uunissa jätti leivän sisältä liian pehmeäksi. Tarkkana siis!